«Vetten Äpärät» kommen aus Finnland und ist tief in der Skandinavischen Folk Musik verwurzelt, dies ist zumindest der erste Eindruck. Seit Ende März gibt es die Debütsingle «Sydäntalven Viha» und ich kenne Bands die daraus zwei bis drei Songs gebastelt hätten, denn der Song ist fast 8 Minuten lang. Immer wieder wechselt die Musik von ruhigeren Phasen zu wirklich aggressiven Parts mit viel Drums und hartem Gesang. Das Ganze wird aufgepeppt durch orchestrale Versatzstücke und am Ende ist man von dem Song richtig gefangen.
Die Single soll Lust auf das bald kommende Album machen und dazu hat «Vetten Äpärät» alles richtig gemacht. Der Song ist abwechslungsreich und trotzdem in sich eine stimmige und melodische Einheit. Handwerklich ist nichts auszusetzen und auch von den Emotionen kommt einiges rüber. Wenn man jetzt noch finnisch sprechen würde, wäre der Text sicherlich auch interessant. Der Strona główna i sądząc po biografii, sięgają głęboko do pudełka z mitologią. Jeśli lubisz folk metal, powinieneś zaopatrzyć się w ten singiel jako przystawkę do albumu.
Kauan etsin tuonen shareä
Kauan löytämät määränpäätä
Suruni jäätynyt mailman metsiin
Korven ikiroudassaKauan etsin tuonen shareä
Kauan löytämät määränpäätä
Suruni jäätynyt mailman metsiin
Tuonelan ikiroudassa 2xHurmet na maassa lumisessa penkassa
Kuutamo Valaisee nuo tienoot ja pelot
Elämä w kinach Loukussa alla
Moni tekee kuolemaa alla kuusistonTunne sinä kurja saasta elämän kävelvän Tuonelaansa
Rautani pyyhin nahkoihisi tak käyvän otan taltehini
Jest mnóstwo dobrej zabawy, jest mnóstwo dobrej zabawy
Katkera na loppu Sydäntalven häpäisijen!Tervetuloa Pohjolaan, Kaamoksen Valtakuntaan!
«Tuoni sulle korjahasi,
Manalainen matkoihisi!
Vilu na olla viltin alla,
Kolkko korjassa eleä.
Salot Vastahan Saneli,
Kankahat nuo kajahteli,
Kohennihin Kuolemahan,
Heitin katoamahan!»
Kauan etsin tuonen shareä
Kauan löytämättä määränpäätä
Suruni na jäätynyt mailman metsiin
Korven ikiroudassaKauan etsin tuonen shareä
Kauan löytämättä määränpäätä
Suruni na jäätynyt mailman metsiin
Tuonelan ikiroudassaHuumassa kauheessa rivouksia huutelmassa
Vähäiset ne parkuvat sormiensa paletues
Viimassa huutavat henget nuo Pohjolan tuulten
Nauraen sotajoukon kuolemalleHoukat kuolevaiset etsivät kultaa
Vaan löytävät Pohjolasta routaista multaa
Kadotkaa tak paetkaa te ikiajoiksi
Tai sielunne kirottu na kalman madoiksiTervetuloa Pohjolaan, Kaamoksen Valtakuntaan!
«Tuoni sulle korjahasi,
Manalainen matkoihisi!
Oisin kuollut, kurja raukka,
Oisin katkennut, katala,
Siihen surmansa sukesi,
Kuolemansa kohta eli,
Löyti turvan Tuonelassa,
Armon aaltojen seassa!»