«Vetten Äpärät» kommer fra Finland og er dypt forankret i skandinavisk folkemusikk, det er i alle fall førsteinntrykket. Debutsingelen «Sydäntalven Viha» har vært tilgjengelig siden slutten av mars og jeg kjenner band som ville ha laget to-tre låter av den, for sangen er nesten 8 minutter lang. Igjen og igjen skifter musikken fra roligere faser til virkelig aggressive partier med mye trommer og tung vokal. Det hele krydres med orkestrale settstykker og på slutten blir man virkelig betatt av låten.
Singelen bør vekke appetitten på det kommende albumet, og Vetten Äpärät har gjort alt riktig. Sangen er variert og likevel en sammenhengende og melodisk enhet. Det er ikke noe galt med håndverket og mye kommer over følelsene. Hvis du skulle snakke finsk nå, ville teksten absolutt vært interessant. De hjemmeside og å dømme etter biografien, graver de dypt inn i mytologiboksen. Hvis du er interessert i Folk Metal, bør du få singelen som forrett for albumet.
Kauan etsin tuonen partä
Kauan löytämät määränpäätä
Suruni jäätynyt maailman metsiin
Korven ikirodassaKauan etsin tuonen partä
Kauan löytämät määränpäätä
Suruni jäätynyt maailman metsiin
Tuonelan ikirodassa 2xHurmet på maassa lumisessa penkassa
Kuutamo Valaisee nuo tienoot ja pellot
Elämä på loukussa kinosten alla
Moni tekee kuolemaa alla kuusistonTunne sinä kurja saasta elämän kävelvän Tuonelaansa
Rautani pyyhin nahkoihisi ja käyvan otan taltehini
Juoskaa kowaa mye kun voitte, talven vihaa pakoon hoitte
Katkera på loppu Sydäntalven häpäisijen!Tervetuloa Pohjolaan, Kaamoksen Valtakuntaan!
«Tuoni sulle korjahasi,
Manalainen matkoihisi!
Vilu på olla viltin alla,
Kolkko korjassa eleä.
Salot vastahan saneli,
Kankahat nuo kajahteli,
kohennihin kuolemahan,
Heitin katoamahan!"
Kauan etsin tuonen partä
Kauan löytämättä määränpäätä
Suruni på jäätynyt maailman metsiin
Korven ikirodassaKauan etsin tuonen partä
Kauan löytämättä määränpäätä
Suruni på jäätynyt maailman metsiin
Tuonelan ikirodassaHuumassa kauheessa rivouksia huutemassa
Vähäiset ne parkuvat sormiensa palettues
Viimassa huutavat henget nuo Pohjolan tuulten
Nauraen sotajoukon kuolemalleHoukat kuolevaiset etsivat kultaa
Vaan löytävät Pohjolasta routaista multaa
Kadotkaa yes paetkaa te ikiajoiksi
Tai sielunne kirottu på kalman madoiksiTervetuloa Pohjolaan, Kaamoksen Valtakuntaan!
«Tuoni sulle korjahasi,
Manalainen matkoihisi!
Oisin kuollut, kurja raukka,
Oisin katkennut, catala,
Siihen surmansa sukesi,
Kuolemansa kohta eli,
Løyti turvan Tuonelassa,
Armon aaltojen sessa!»